Mennyttä, tämänhetkistä ja tulevaa

Tänään oli taas vaihteeksi yllättävän lämmin päivä. Viime aikoina on välillä ollut jo melko kylmä, ja siitä syystä harkitsin jo vakavasti lapasten, paksumman kaulaliinan ja talvitakin hankkimista. Tänään kuitenkin jouduin riisumaan syystakkini melkeinpä heti alkumetreillä kävelymatkallani yliopistolle. Talvi ei olekaan vielä täällä. En pistä pahakseni, koska talvitakin hankkiminen on aina vaivalloinen operaatio.

Kävelemisestä tuli mieleen, että lenkkeilyharrastustani on viime aikoina rajoittanut ikävävät jalkapöydän kivut: kävellessä jalkaterää aristaa, ja painoa pitää laittaa enemmän ulkosyrjälle. Luultavasti ihan tavallinen vaiva, joka liittynee huonoihin kenkäpareihin, joita mullakin jonkin verran on kaappiin kertynyt... Toivon vaan, ettei vaiva pahene. Muuten saan jatkossa ajella aina tyylikkäästi yliopiston pihaan taksilla :D (onneksi ei ole kallista hupia täällä: taksimatka lauantaiyönä keskustasta kotiin maksaa n. 4e. )

Viime viikon lopulle kertyi mukavia hetkiä sekä yliopistolla että vapaa-ajan kuvioissa. Sijaistin yhden ryhmän tunnit torstaina, ja äkki-improvisoinnista huolimatta ne kai meni ihan hyvin. Samaisen ryhmän ope on myös tällä viikolla poissa, ja kun hän oli ilmoittanut poissaolostaan ja tunnin peruuntumisesta, oli porukka kysynyt, eikö Ilona voi pitää taas tuntia. Voinhan minä: katsotaan, mitä tällä kertaa vedän hatusta. :p

Torstai-iltana oli Erasmus-porukan järjestämä Movie & Dance Night. Mentiin sinne yhdessä yhen suomalaisvaihtarin kanssa ja katsottiin ihan viihdyttävä unkarilainen komedia (jossa onneksi oli enkuksi tekstit). Leffan jälkeen lähdettiin sitten katsastamaan pari yliopistoporukan valtaamaa kuppilaa kampuksen läheisyydessä. Ensimmäinen oli ihan kiva paikka, nimeltään Kikötő eli suomeksi Satama. Toinen oli Klinika, jossa oli meneillään lääkisbileet. Viime aikoina oon kuitenkin huomannut, etten niinkään enää viihdy baareissa. Torstai-illan paras osuus olikin oikeastaan se, kun palloiltiin ulkosalla kirpakkaassa syysilmassa, tutkittiin tähtitaivasta, heiteltiin lehtiä, juteltiin ja naurettiin. Savuisassa baarissa tulee tunkkainen olo, eikä siellä kuule edes omia ajatuksiaan, saati muiden puhetta.

Myös lauantai-illan meininkiä voi kuvailla savuisaksi: mentiin Melindan kanssa katsomaan erään unkarilaisen bändin keikkaa pienelle klubille, ja meidän kauhistukseksi paikka oli täynnä teinejä (no ehkä lukioikäisiä, teinejähän ne vielä..) , jotka poltti ketjussa. Koska paikka oli sen verran pieni, oli ilmassa niin vahva savu, että mulla sattui ihan oikeasti keukoihin välillä. Bändi oli kuitenkin näkemisen ja kuulemisen arvoinen ja keikka varsin energinen. :) Pääsinpä vielä kuvaan bändin keulahahmon kanssa, haha. Harvoin viihtyy näin hyvin sellaisen bändin keikalla, jonka biisejä ei ole paljon kuullut etukäteen. Brains oli siis positiivinen poikkeus. :)

Takaisin tähän päivään ja tulevaan. Tämä viikko kulunee tuntisuunnittelun ja gradun parissa... tavoitteena olisi jonkinlainen konkreettinen edistyminen gradussa. Saamani palaute eräästä graduluvusta aiheuttaa ristiriitaisia ajatuksia: "Analyysi on mielestäni oikein selkeä ja johdonmukainen. Olen kuitenkin merkinnyt joitakin pieniä kohtia, joita pitäisi tarkentaa tai pohtia enemmän." Helpottavaa, ettei analyysilukuni ole täyttä roskaa. Mutta mitä tarkoittaa pieni kohta. Isoja ongelmia, lähes elämänsyntyyn verrattavia kysymyksiä nuo "pikku merkinnät" mulle tuottaa. Täytyy toivoa, ettei esitarkastusvaiheessa papereihin ole ilmestynyt miljoonien pikku kohtien armeijaa mua vastaan. Suhtaudunko graduun nyt jotenkin sotaisasti? En suinkaan. :)