Olipa lystikäs lauantai-ilta! Alunperinhän mulla oli suunnitelmissa mennä kahville erään unkarilaisen tytön, Evan, kanssa. Lopulta huomasin istuvani jossain kuppilassa kolmen unkarilaisen ja yhden slovakialaisen pojan kanssa, kun Eva lähti kotiin. Suurin osa siis couch surfing -palstan porukkaa, joista yhden olin tavannut kerran aiemmin. Hauskaa oli, ja lopulta päädyttiin poikien kanssa ruokapaikan kautta loppuillaksi Home-nimisen paikan tanssilattialle. Tykkään kyllä paikallisista ihmisistä: rentoja, avoimia, iloisia, aitoja. Ja täydellisiä herrasmiehiä. :) Eräs saattoi mut aamuyöstä kaupungilta kotiovelle vesisateessa.
Nyt onkin sitten hieman väsähtänyt olo, eikä ikkunasta avautuva sateisen harmaa näkymä paljon piristä. Mutta se kuuluu tähän sunnuntaioloon: koska sataa, ei tarvitse olla tehokas. Tänään on täydellinen päivä käpertyä peiton alle ja uppoutua hetkeksi muihin maailmoihin. Johanna Sinisalon novellikokoelma "Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita" on varsin koukuttava: kerrassaan kiehtovia tarinoita. Milkan suklaatakin taitaa olla jääkaapissa vielä jäljellä. :p
Ai niin, ja pitäisikö sitä graduakin hiukan askarrella... tällä hetkellä ollaan gradun kanssa ystäviä. Hetkenä minä hyvänsä tilanne saattaa olla taas toinen. Onneksi sain ohjaajalta ihan kivan ja kannustavan vastausviestin, joka rauhoitti mielen vähäksi aikaa. Joskus gradun kirjoittaminen on mukavaa, eikä sitä malta lopettaa, vaikka kello on pitkästi yli puolen yön.
Miksi se mukavuus aina unohtuu seuraavaan päivään mennessä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti